Historia
1922 Hankittiin vaatimaton kappeli, joka sijaitsi Puistokadun ja Linnankadun
kulmauksessa. Kappeli oli kuitenkin tilapäinen ratkaisu ja oli käytössä vain
neljä vuotta.
26. syyskuun 1926 Perustettiin Turun Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin
seurakunta, jolloin isä Gulielmus Cobben SCJ ensi kertaa saarnasi kirkkoherrana
seurakunnan uudessa kappelissa. Seurakuntaan kuului alussa noin 100 jäsentä.
Saarnat pidettiin yleensä ruotsiksi tai saksaksi.
1926-1934 Isä Cobben työskenteli Turussa lähes kahdeksan vuotta. Keväällä 1934
hänet nimitettiin Suomen apostoliseksi vikaariksi ja vihittiin piispaksi,
jolloin hän siirtyi Helsinkiin hoitamaan uutta virkaansa.
1935-1949 Turun kirkkoherraksi tuli isä Laurentius Holtzer, joka sitten toimi
Turussa 14 vuotta. Hän ryhtyi heti suunnittelemaan uutta, suurempaa kappelia. Se
valmistui kesällä 1936.toisen maailmansodan aikana kappeli oli monesti
täpötäynnä saksalaisia ja itävaltalaisia sotilaita.
1949-1967 Kolmas kirkkoherra oli isä Jan Snijders SCJ. Vihdoin 1960-luvun
puolivälissä mons. Holtzer, joka silloin asui Helsingissä, pani alulle nykyisen
kirkon rakentamisen. 1966 Kappeli rakennus purettiin ja sen tilalle rakennettiin
ajanmukainen Pyhän Birgitan ja Autuaan hemmingin kirkko. Sen vihki käyttöön
piispa Cobben SCJ yhdessä apulaispiispa Verschurenin SCJ kanssa 6.11.1966.
Lasimaalaukset ja eräät muut taide-esineet olivat hollantilaisen isä de Visserin
käsialaa. Lasimaalauksissa sivukappelin puoleinen ikkuna kuvasi Suomen kirkon
historiaa.
1967-1981 Pian uuden kirkon valmistuttua isä Snijders SCJ joutui sairauden
vuoksi jättämään tehtävänsä, ja kirkkoherraksi nimitettiin isä Jans Paus SCJ.
Hänen aikanaan kirkon liturgiassa alettiin vähitelleen käyttää kansankielltä,
suomea tai ruotsia.
1981-1993 Isä Frans Voss SCJ toimi kirkkoherrana. Jumalanpalveluksia pidettiin
myös Turun ulkopuolella, mm. Porissa ja Maarianhaminassa.
1993-1997 Isä Ryszard Mis SCJ toimi kirkkoherrana.
1997-2000 Isä Jaroslaw Nieciag SCJ. toimi kirkkoherrana.
2000-2002 Isä Wieslaw Swiech SCJ. toimi kirkkoherrana.
2003 - Isä Peter Gebara SCJ. Viimeisten 14-15 vuoden aikana seurakunta on
kasvanut voimakkaasti ja useita turkulaisia on vuosittain liittynyt seurakuntaan.
Lukuisia perheitä on saapunut pakolaisina Vietnamista ja asettunut asumaan
maahamme. He vilkastuttavat suuresti seurakunnan elämää ja heidän keskuudessaan
kasvaa myös hengellisiä kutsumuksia. Lokakuussa 2006 isä Nguyen Toan Tri
vihittiin papiksi Naantalin luostarikirkossa ja hän toimii nyt seurakunnan
kappalaisena. Seurakunnassa työskentelee myös toinen vietnamilaissyntyinen pappi,
isä Joseph Ha Minh Hieu. Monia kaldealaisia kris jä on tullut seurakuntaan
sodan ja levottomuuksien ahdistamasta Irakista. Heidän läsnäolonsa on jatkuva
ilon aihe koko seurakunnalle. He ovat aktiivisesti mukana kaikessa seurakunnan
toiminnassa ja osallistuvat säännöllisesti seurakunnan jumalanpalveluksiin.
Monet seurakuntalaiset ovat lähtöisin Euroopan eri maista, kuten Puolasta,
Slovakiasta ja Bosniasta, Afrikasta, Filippiineiltä sekä Amerikasta jne.
Äidinkielenään seurakuntalaiset puhuvat kymmeniä eri kieliä. Kaikki elävät
hyvässä sovussa keskenää ja tietävät kuuluvansa samaan suureen perheeseen.
Yhdyssiteenä on sama pyhä usko ja yleismaailmallinen kirkko, jossa kukaan ei ole
vieras eikÃä muukalainen.
